Jokaista kiinteistöä on peruskorjattava tasaisin väliajoin. Peruskorjaus kohdistuu tyypillisesti kiinteistön julkisivuihin eli ulkoseiniin, parvekkeisiin, ikkunoihin, kattoon sekä lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmiin. Peruskorjauksen tavoitteena on ylläpitää kiinteistön alkuperäistä tasoa. Korjaukset ovat usein suuria ja hinnakkaita hankkeita ja vaativat siksi huolellista suunnittelua. Korjaushankkeiden ennustaminen on keskeistä kiinteistösijoittamisessa.

Kiinteistösijoituksen tavoitteena (kuten kaiken sijoittamisen) on maksimoida tuotot ja minimoida kulut. Melko usein kiinteistösijoittajat keskittyvät kuitenkin parantamaan tuottoa ja kulut jäävät vähemmälle huomiolle. Tavoiteltuihin tuottoihin pääseminen vaatii kuitenkin tänä päivänä jatkuvaa toiminnan kehittämistä ja optimointia. Lopputuloksen kannalta ei ole merkittävää, saadaanko tulos aikaan tuottojen kasvattamisella vai kulujen pienentämisellä.

Korjaushankkeiden ennustaminen mahdollistaa korjausvelan hallinnan

Merkittäviä kustannussäästöjä on kuitenkin käden ulottuvilla, kun kiinnittää tarkempaa huomiota energian käytön tehostamiseen ja korjausinvestointeihin. Erengiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin voi jopa saada avustusta ARA:lta. Kun kiinteistönpidosta säästetään, syntyy korjausvelkaa. Valitettavan usein korjauksia tehdään vasta, kun on pakko. Silloin korjaushanke on kalleimmillaan. Kun korjausvelka pienenee, korjauskustannukset laskevat. Korjausvelassa on kuitenkin piilotettua potentiaalia.

Kun tiedetään kiinteistön tulevat kunnostustarpeet, ajankohdat ja kustannukset etukäteen, saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä.

Paras tapa ylläpitää ja kasvattaa kiinteistöomaisuuden arvoa on huolehtia peruskorjauksista suunnitelmallisesti ja hyvissä ajoin. Korjauskustannukset pysyvät näin tasaisempana ja kallis remontti ei pääse yllättämään.

Kannattavia korjausinvestointeja pitäisikin aikaistaa. Kiinteistöön tulisi investoida suunnitelmallisesti. Siksi korjaushankkeiden ennustaminen on avainasemassa kiinteistösijoittamisessa.

Digitaaliset työkalut mahdollistavat paremman tuottavuuden kiinteistö- ja rakennusalalle. Datan avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja tehostaa ylläpitoprosesseja. Nykyään on tarjolla paljon erilaisia moderneja työkaluja, joiden avulla kiinteistön tulevaisuuden hahmottaminen helpottuu. Tiedolla johtaminen kiinteistöliiketoiminnassa tarkoittaa päätöksentekoa, joka perustuu dataan (ei mutuun). Mitä laadukkaampaa ja virheettömämpää data on, sitä parempia analyyseja ja johtopäätöksiä siitä voi tehdä. 

On vanhanaikaista harjoittaa kiinteistösijoitustoimintaa vanhoilla menetelmillä, kun dataa ja tietoa on saatavilla eri lähteistä.

Harvalla kiinteistön omistajalla on riittävää osaamista ja ymmärrystä rakennus- ja talotekniikasta voidakseen itse arvioida kiinteistön tulevia korjaustarpeita ja niiden kustannuksia ja kiireellisyyttä. Siksi kiinteistön omistajat turvautuvat asiantuntijapalveluihin ja teettävät kuntoarvioita ja -tutkimuksia. Korjaustarpeiden kiireellisyyttä voi arvioida karkeasti myös rakennusmateriaalien teknisen käyttöiän kautta. Käyttöiän avulla kiinteistön omistajat pystyvät myös paremmin ennakoimaan kuntoarvioiden ja -tutkimusten ajankohtaisuutta. Käyttöikä ei ole kuitenkaan ainoa korjaushankkeen priorisointiin vaikuttava tekijä. Myös eurot merkitsevät.

Arvonosturi mahdollistaa kiinteistön sijoitustuottojen parantamisen kiinnittämällä huomion korjausvelan ennakointiin ja estämiseen pitkällä aikavälillä.