Putkiston kuntotutkimus tehdään putkistojen elinkaaren määrittämiseksi ja nykytilanteen kartoittamiseksi.

Kiinteistön vesijohtojen ja viemäriputkistojen elinkaari on keskimäärin 50 vuotta. Se tarkoittaa sitä, että putkisto tulee käyttöikänsä päähän noin 40 – 60 vuoden päästä. Putkiston kunto ja kuluminen on kuitenkin yksilöllistä. Putkiston kuntoon vaikuttavat monet eri tekijät, kuten putkien materiaali ja laatu, veden laatu, rakennuksen käyttötarkoitus ja järjestelmien huolto ja kunnossapito.

Putkiston kuntotutkimuksen avulla voidaan selvittää putkistojen kunto ja tarkentaa käyttöikää. Putkiston kuntotutkimus on suositeltavaa tehdä ensimmäisen kerran, kun putkiston käyttöikää on takana noin puolet. Käyttöiän perusteella voidaan ennakoida tuleva putkiremontti eli linjasaneeraus. Näin remontti ei tule yllätyksenä ja korjausvelkaa ei pääse syntymään.

Putkiston kuntotutkimuksen toteutus

Putkiston kuntotutkimuksen suorittaa lämmitys-, vesi- ja viemärijärjestelmien (LVV) kuntotutkija. Pätevyysvaatimukset koostuvat koulutus-­, työnäyte- ja työkokemusvaatimuksista. Kuntotutkijan pätevyyden voi varmistaa pätevyysrekisteristä.

Käyttövesiputkien seinämävahvuus määritetään RTG -kuvauksella. Metalliputkien röntgenkuvauksella saadaan näkyviin seinämävahvuus, pistesyöpymät sekä mahdolliset liitosvauriot.

Saneerausiässä olevien kiinteistöjen putkistot ovat useimmiten kuparia ja kylmävesisinkittyä teräsputkea. Kupariputkeen syntyy ajan myötä syöpymiä, joista tippavuodot hiljalleen alkavat. Tippavuodot taas saattavat synnyttää piilossa laajoja vesivahinkoja. Sinkityt teräsputket kuroutuvat aikaa myöden umpeen ja estävät veden virtauksen.

Pistesyöpymiä syntyy etenkin kuumaan kiertojohtoon. Veden virtausnopeus, putken kulmat ja liitosten tekotavat muodostavat turbulenttistä virtaumaa, joka aiheuttaa putkien seinä vahvuuksien pienenemistä.

Putkiston kuntotutkimuksen yhteydessä on muistettava tutkia myös kiinteistön jätevesiviemärin kunto. Tämä voidaan tutkia myös RTG -kuvauksella. Kuvaus antaa lisätietoa viemärin seinämän vahvuudesta sekä liitoksien pitävyydestä.

Viemäriin voidaan tehdä myös videokuvaus. Videokuvauksella tutkitaan halkeamia, liitoksia ja painaumia. Videokuvaus tehdään pääsääntöisesti pohjaviemäreihin sekä tonttiviemäreihin. Mikäli viemärissä on suuria painaumia, on korjaus aloitettava välittömästi.

RTG -kuvia on otettava kiinteistön putkistosta riittävästi, jotta putkiston elinkaari voidaan luotettavasti määrittää. Elinkaarella on ratkaiseva merkitys esimerkiksi putkiremontin aloittamisen ajankohdan määrittämiseen.

Putkiston kuntotutkimuksen tulokset

Putkiston kuntotutkimus antaa isännöitsijälle ja hallituksen jäsenille tietoa päätöksen tueksi. Puolueetonta tietoa tarvitsevat myös kiinteistön osakkaat, jotka päättävät putkiremontin suunnittelun aloittamisesta ja sen ajankohdasta, yhtiökokouksessa. Putkiston kuntotutkimus ei anna vastausta siihen, millä menetelmällä mahdollinen putkiremontti tulisi tehdä. Erilaiset vaihtoehdot käydään läpi hankesuunnittelussa.

Putkiston kuntotutkimuksen hyödyt

Putkiston kuntotutkimuksen avulla voidaan ennakoida tulevat korjaukset sekä välttää yllättävät vuodot, putkien rikkoontuminen ja käyttökatkokset.  Ennakoimalla ja tarkkailemalla putkien kuntoa säännöllisesti voit varmistaa kiinteistösi turvallisuuden ja toimivuuden.