Radon on radioaktiivinen jalokaasu, joka syntyy maaperässä, eikä sitä voi aisteilla havaita. Kaasu vapautuu maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena ja sen voi havaita ainoastaan mittaamalla, koska kaasu on väritön, hajuton ja mauton. Maaperässä radonpitoisuus on paikoitellen hyvin korkea. Ulkoilmaan päästyään radon laimenee nopeasti. Mikäli rakennuksen alapohja ei ole tiivis, imeytyy maaperästä radonpitoista ilmaa sisäilmaan.

Miksi radon on hyvä havaita?

Suomessa sisäilman radonpitoisuudet ovat korkeampia kuin useimmissa muissa maissa. Syyt löytyvät geologiasta, rakennustekniikasta ja ilmastosta. Vuosittain Suomessa noin 300 keuhkosyöpää aiheutuu radonista ja onkin tupakoimattomille yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Radon on tästä syystä erityisen vaarallinen tupakoitsijoille, koska tupakoitsijalla on jo lähtökohtaisesti suurempi todennäköisyys altistua keuhkosyövälle. Suomessa vain noin kymmenen prosenttia pientaloista on mitattu radonin osalta. STUK eli Säteilyturvakeskus suositteleekin, että kaikki pientalot eli rivi- ja omakotitalot sekä lisäksi kerrostalojen alimmat kerrokset, mitattaisiin.

Miten radonin terveyshaitat voidaan minimoida?

Tämän vuoksi kiinteistöihin rakennetaan radonin poistojärjestelmä. Radonputkisto asennetaan kiinteistöön kun perustustöitä tehdään. Rakennetuissa kiinteistöissä jälkikäteen asentaminen on haastavampaa, mutta ei mahdotonta. Radonin voi havaita ainoastaan mittaamalla, minkä vuoksi onkin perusteltua mitata radonpitoisuus.

Mikäli radonpitoisuudet ovat maaperässä arvoltaan suuret ja kaasua pääsee huonetiloihin, on syytä alkaa pohtimaan jälkikäteen asennettavaa radon -järjestelmää. Järjestelmällä pyritään vähentämään maaperän radonpitoisen ilman virtaamista sisätiloihin. Menetelmän valintaan vaikuttavat muun muassa radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto.

Radon -kaivo on tehokas radonkorjausmenetelmä. Kaivo asennetaan rakennuksen ulkopuolelle. Järjestelmän yhteyteen asennettu poistoilmapuhallin synnyttää talon alle alipaineen, joka siirtää kaasun pois rakennuksen läheisyydestä. Järjestelmä myös kuivattaa maaperää ja edesauttaa rakennuksen perustuksien kuivana pysymistä. Järjestelmä ei kuitenkaan korvaa salaojajärjestelmää. 2000-luvulla rakennettujen talojen lattialaatan alle on usein jo rakennusvaiheessa asennettu radonputkisto.

Radon -järjestelmää tulee huoltaa. Säteilyturvakeskukselle on raportoitu tapauksia, joissa radonimuri on rikkoutunut kenenkään huomaamatta ja ihmisten radonaltistuminen on ollut yhtä korkealla tasolla kuin ennen radonkorjausta. Mikäli rakennukseen on tehty rakenteisiin tai ilmanvaihtoon liittyviä kunnostustöitä, on syytä mittauttaa radonpitoisuus uudestaan. Myös ikkunaremontti voi lisätä radonpitoisuutta, kun korvausilmaa ei enää pääse ikkunoiden raoista sisään.

STUK on myös tuottanut hyvän videon radonista, joka kannattaa katsoa.