Julkisivuremontti on yksi kiinteistön yleisimmistä remonteista. Julkisivuremonttiin kuuluu julkisivujen eli ulkoseinien korjaaminen. Usein julkisivuremonttiin sisällytetään myös parveke- ja ikkunaremontti. Julkisivuremontti maksaa 150 – 600€/huoneistoneliö ja remontti tulee vastaa keskimäärin 20 – 70 vuoden välein, julkisivun materiaalista riippuen.
Julkisivuremontin ajankohta vaihtelee materiaalista riippuen. Karkeasti julkisivut voidaan jakaa: betonielementti- ja pesubetoniseiniin, tiiliseiniin, rapattuihin ulkoseiniin, levytettyihin ulkoseiniin ja laatoitettuihin ulkoseiniin.
On hyvin yleistä, että julkisivu koostuu useammasta eri materiaalista. Erilaiset seinätyypit ikääntyvät eri tavalla ja siksi julkisivuremontti osuukin hyvin eri aikaan eri rakennuksiin.

Karkealla tasolla voidaan sanoa, että julkisivuremontti tulee vastaan keskimääräinen 20 – 70 vuoden välein. Ajan määrittää erilaisten julkisivumateriaalien keskimääräinen käyttöikä. Elementtien saumojen keskimääräinen käyttöikä on lyhyempi, minimissään noin 15 vuotta.
Julkisivut vai ulkoseinät?
Kansankielessä julkisivuilla tarkoitetaan rakennuksen ulkoseinien lisäksi myös parvekkeita, ikkunoita ja ovia. Ammattilainen puhuu ulkoseinistä, ulkotasoista ja vesikatosta. Pienimmillään julkisivuremontti on siis rakennuksen ulkoseinien remontti ja laajimmillaan se kattaa myös ovet, ikkunat ja parvekkeet.
Yleisimmät julkisivut ja tekniset käyttöiät Suomessa
Levytettyjen ulkoseinien keskimääräinen tekninen käyttöikä on noin 30 vuotta.
Rapattujen julkisivujen huoltoväli on noin 20 vuotta ja remonttiväli 50 vuotta. Rapatut julkisivut voidaan nykyään jakaa seuraaviin: kolmikerrosrappaus, kaksikerrosrappaus ja yksikerrosrappaus. 2000-luvulla näiden rinnalle on tullut myös eristerappaus. Kolmikerrosrappaus alkoi syrjäyttää yksi- ja kaksikerrosrappausta 50-luvulta lähtien. Kaksikerrosrappausta käytettiin 1800-luvun alusta alkaen rakennusten täsmällisiin muotoihin ja mittoihin, varsinkin empire-tyylisissä rakennuksissa. Tätä edelsi yksikerrosrappaus, jota kutsutaan myös ohutrappaukseksi. Eristerappauksessa lämpöeristeen, esim. runkovillan, päälle tehdään kolmikerros- tai ohutrappaus.
Eri aikoina ja erilaisten rakenteiden päälle tehdyt rappauspinnat kuluvat ja vanhenevat eri tavoin. Rappauksen kesto riippuu rakennuksen sijainnista, käytetyistä materiaaleista ja julkisivujen huoltotoimenpiteistä.
Terastirappaus oli yleinen tekniikka 1910-luvulla. Se jäljittelee luonnonkivipintaa. Terastirappauksessa laastiin sekoitetaan pikkukiviä ja laastin kuivuttua pinta hakataan auki taltalla, jotta saadaan aikaiseksi massiivikiveä jäljittelevä pinta. Terastipinnat ovat osoittautuneet erittäin kestäviksi. Niitä näkee mm. 1950-luvulla rakennettujen kerrostalojen ovenpielissä ja katukerroksissa ja niitä käytetään myös kokonaisina julkisivupintoina.
Betonielementti- ja pesubetoniseinät ovat hyvin tyypillisiä 70 -luvun rakennuskannassa. Betonielementti- ja pesubetoniseinissä ulommainen kuori on useimmiten betonia, ja välissä on lasivillaa ja sisäkerros on betonia. Betonikerrokset on kytketty toisiinsa raudoituksella, joka ei ole ruostumatonta terästä. Ruostunut raudoitus rikkoo julkisivuelementin pinnan. Ongelma havaitaan parhaiten kuntotutkimuksella. Mikäli halkeamia on jo näkyvissä, on korjausvelkaa päässyt syntymään ja julkisivuremontti lähellä.
Tiiliseinä on julkisivuista kustannuksiltaan helppohoitoisin. Lähtökohtaisesti voidaan ajatella, että tiiliseinä kestää yhtä kauan kuin rakennuskin. Vaalea kalkkikivitiili ei pärjää vertailussa punaiselle ”veljelleen”, eli se kestää aikaa hieman huonommin.
Julkisivumateriaalien keskimääräiset käyttöiät
Erilaiset ulkoseinät (eli julkisivut) ja keskimääräinen käyttöikä:
- Lautaverhous
50 vuotta. Käyttöikään vaikuttaa verhouksen pintakäsittelyn materiaali ja paksuus.
- Hirsipinta
Käytännössä rakennuksen iän pituinen, kun huoltaa hirsiliitosten tilkitsemisen ulkopuolelta ja huolehtii lahovaurioista.
- Tiiliverhous
50 vuotta. Saumat tulee korjata noin 25 vuoden välein.
- Rappaus
50 vuotta. Julkisivu tulee huoltaa noin 20 vuoden välein.
- Terastirappaus
80 vuotta.
- Metallilevyverhous
40 vuotta. Huoltoväli 20 vuotta.
- Pinnoittamaton betoni
40 vuotta.
- Pinnoitettu betoni
50 vuotta.
- Kuitusementtilevy
50 vuotta
- Elementtien saumat
15 vuotta. hyvissä olosuhteissa maksimissaan 25 vuotta. Huoltoväli 25 vuotta ja tarkastusväli 5 vuotta.
- Luonnonkiviverhous
50 vuotta. Hyvissä olosuhteissa ”ikuinen” eli rakennuksen iän pituinen, kunhan julkisivussa käytetyt kivet ovat Suomen ilmastoon sopivia.
Julkisivuremontti ja kustannukset
Koska julkisivumateriaaleja on hyvin erilaisia, on julkisivuremontin kustannusten vertailu vaikeaa. Julkisivuremontin hinta vaihtelee ja on keskimäärin 150-600€/huoneistoneliö. Julkisivuremontin hintaan voi vaikuttaa parhaiten teettämällä kuntotutkimukset ajoissa. Näin julkisivuremontti ei pääse yllättämään ja korjaustoimet voidaan tehdä ajoissa.
Käyttöikään vaikuttaa kuitenkin merkittävästi käyttö- ja rasitusolosuhteet ja se, miten hyvin julkisivua on huollettu, unohtamatta kuitenkaan rakennuksen ilmansuuntaa ja korkeutta. Sijainnin merkitystä ei tule väheksyä. Suoraan merelle katsova rakennus on erilaisen rasituksen alla kuin ”sisämaan” talo.