Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä. Hiilidioksidipäästöt puolestaan aiheuttavat ilmastonmuutoksen.

Ilmastonmuutos aiheuttaa erilaisia ääriolosuhteita. Kuivuus, helteet, rankkasateet, tulvat ja maanvyöryt ovat yhä yleisempiä ja vaikuttavat ihmisten ympäristöön, terveyteen ja talouteen.

Ilmastonmuutos tapahtuu kaikkialla maailmassa, mutta seuraukset eivät ole samanlaisia. Siinä, missä keskilämpötilan nousu mahdollistaa jossain uudenlaisen maanviljelyn, toisaalla kärsitään tulvista merenpinnan nousun vuoksi. Luonnon monimuotoisuus on vaarassa.

Euroopan ilmastolain velvoittamana Suomi sitoutuu tavoittelemaan hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

Mikä tämä hiilineutraalisuus on ja miten se vaikuttaa sinun tulevaisuuteesi ja kiinteistöösi, kotiisi ja työpaikkaasi?

Hiilineutraalisuus ja tavoitteet

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan enimmillään sen verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä. Kaikki kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen. Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmaston lämpenemistä. Jotta lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1.5 asteeseen, tulisi hiilineutraalisuus saavuttaa noin 50 vuodessa.

Tämä tavoite on mm. Pariisin ilastosopimuksessa, jonka on allekirjoittanut 195 maata, mukaan lukien EU. Pariisin sopimuksen osapuolet pyrkivät vähentämään päästöjä nopeasti siten, että ihmisen toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt pysyvät kurissa.

Euroopan komissio esitteli joulukuussa 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on tehdä Euroopasta maailman ensimmäinen ilmastoneutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteeseen on tarkoitus päästä EU:n ilmastolain avulla, jonka myötä ilmastoneutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä tulee sitovaa EU-lainsäädäntöä. Melkoinen tavoite!

Hiilineutraali kiinteistö

Mitä hiilineutraalisuus tarkoittaa kiinteistöissä? Hiilineutraalisuus määritellään koko rakennuksen elinkaarelle. Rakennuksen elinkaaren vaiheita ovat rakentaminen, saneeraaminen, käyttö, huolto ja kompensaatiotoimenpiteet. Rakennus on hiilineutraali, kun sen hiilijalanjälki on nolla. Hiliineutraalisuuden määrittely alkaa jo tontin varaamisesta ja rakennuksen sijoittamisesta tontille. 

Kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin pääsyä on edistänyt World Green Building Councilin (WGBC) sitoumus. Sitoumuksen tavoitteet on asetettu vuoteen 2030. Ympäristöministeriö on laatinut korjausrakentamisen strategian, joka koskee vuoden 2020 alkuun mennessä valmistuneita asuin- ja palvelurakennuksia. Näiden yhteenlaskettu määrä on 1.4 miljoonaa.

Strategian tavoitteeksi on asetettu rakennusten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoden 2020 alusta 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Mitä toimenpiteitä hiilineutraali kiinteistö edellyttää?

Olennaista on ymmärtää, että hiilineutraali kiinteistö tarkoittaa rakennuksen suunnittelua, rakennusmateriaalien valintaa, rakentamista, energiantuotantoa ja -kulutusta, rakennuksen käyttöä sekä huoltoa.

Lämmitys aiheuttaa eniten päästöjä

Kiinteistön hiilineutraalisuuteen merkittävimmin vaikuttava tekijä on energiantuotanto. Käyttämällä uusiutuvia energiamuotoja, fossiilisten polttoaineiden sijaan, vaikutetaan hiilijalanjäljen syntymiseen merkittävimmin. 63% rakentamisen päästöistä aiheutuu rakennuksen energiankulutuksesta (Lähde: Antti Ruuska & Tarja Heikkilä VTT).

Rakennusten lämmitykseen kuluu noin neljäsosa kaikesta Suomessa käytetystä energiasta.

Suomessa kaukolämpö on ylivoimaisesti yleisin lämmitystapa. Rakennusten lämmitykseen kuluu noin neljäsosa kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Asuin- ja palvelurakennusten lämmitys aiheuttaa vuodessa noin 7,8 Mt hiilidioksidipäästöt, mikä on noin 17 prosenttia Suomen nykyisistä hiilidioksidipäästöistä, Ympäristöministeriön mukaan. Uudisrakennukset ovat energiatehokkaampia. Rakennusten energiaremontit ovat avainasemassa kasvihuonepäästöjen vähentämisessä.

Käyttämällä maalämpöä ja aurinkoenergiaa kiinteistön energiantuotannossa vaikutetaan merkittävästi suurimpaan päästölähteeseen.

Maalämpö on uusiutuva energian lähde, jota voidaan hyödyntää rakennuksen lämmityksessä sekä lämpimän käyttöveden tuotannossa. Mahdollinen rakennuksen lisäenergian tarve voidaan ottaa esimerkiksi kaukolämmöstä, jos maalämpöjärjestelmän tuotto ei riitä kylmimmillä pakkasilla. Olemassa olevan rakennuksen energiankäyttö on varmistettava aina laskelmilla ja datalla. Hyvällä suunnittelulla saadaan optimoitua energiantuottojärjestelmän koko vastaamaan kulutusta.

Aurinkoenergia on puhdas hiilidioksiditon ja uusiutuva energian lähde, joka laskee rakennuksen hiilijalanjälkeä. Aurinkosähköä voidaan käyttää rakennuksen ostosähkön kulutuksen vähentämiseen ja varastoimalla energiaa varaajiin. Paneelien laskennallisessa mitoituksessa on huomioitava rakennuksen ilmansuunta, katon kaltevuus ja pinta-ala. Rakennuksen elinkaarilaskelmalla saadaan tuotto ja takaisinmaksuajat määritettyä. Laskelmat ovat aina rakennuskohtaisia.

Rakennusmateriaalit ja hiilineutraalisuus

Rakennusten rakennustuotteiden materiaalien valmistukseen kuluu kiinteistön hiilidioksidipäästöistä 26%. Tämä on toiseksi merkittävin osa aiheutuneista päästömääristä. 

Esimerkiksi betoni on materiaaleista ”hiilineutraallittomin”, kun taas puu luokitellaan hiilineutraaliksi. Saneeraamisessa materiaalien kierrättäminen on haastavaa. Materiaalien valmistusprosessit kuluttavat huomattavasti energiaa ja asettavat tuotteet eriarvoiseen asemaan.

Rakennuksen käyttö

Rakennuksen käyttö vaikuttaa merkittävästi kulutukseen. Olisi tärkeää perehtyä rakennuksen oikeanlaiseen ja oikea-aikaiseen toimintaan. Pelkkä suunnittelu ja toteutus ei takaa hiilineutraalia kiinteistöä. Rakennuksen elinkaaren ajan on rakennuksen käyttöön panostettava ja seurattava hiilineutraalisuuden toteutumista.

Perussäätö

Lämpöjohtoverkosto on avainasemassa, jotta saadaan huoneistojen lämpötilat samaan tasoon huoneittain. Tämä mahdollistaa kiinteistön lämmityskäyrän asettamisen oikealle tasolle ja energiankulutuksen laskemisen koko kiinteistön osalta. Tämä merkitsee pienenpää energiankulutusta, joko ostoenergiassa tai uusiutuvan energian tuottamista pienemmällä kustannuksella. Automatisointiin on syytä kiinnittää huomiota.

Valaistus

Valaistuksen vaihtaminen led –valaistukseen tiputtaa energiankulutusta, varsinkin suuremmissa rakennuksissa, merkittävästi. Automatisoinnilla voidaan optimoida vielä valojen toimintaa ja saada ne syttymään ohjatusti.

Märkätilat

Rakennusten saunaosastot kovassa käytössä kuluttavat paljon energiaa. Kiukaiden ylimääräinen lämmittäminen kuluttaa kilowatteja ja suihku käyttää kuumaa vetttä. Painonapilliset automaattihanat karsivat ylimääräisen kulutuksen. Hiilineutraalisuuteen voidaan vaikuttaa myös wc –istuimien valinnalla suosimalla valmistajia, joilla on vähäkulutuksellisia wc –istuimia.

Ilmanvaihto, PILP jne.

Ilmanvaihto on merkittävä tekijä lämmityksen tarpeelle. Tyypillinen ilmanvaihdon järjestelmä on koneellinen poistoilmanvaihto. Ottamalla talteen rakennuksesta poistettava poistoilma poistoilmanlämmöntalteenotolla (=PILP), saavutetaan merkittäviä säästöjä.

Jokainen rakennus on yksilöllinen ja poistoilmanlämmöntalteenoton sopivuus on tarkistettava aina erikseen. Koneellisessa poistoilmanvaihdossa puhalletaan lämmin sisäilma katolta ulos, joka on tyypillisesti noin 22 -asteista. PILP -järjestelmässä poistoilmasta otetaan hukkalämpö talteen ja talteenoton jälkeen ulos puhallettava ilma on noin 1–5 -asteista. Talteenotettu lämpö kierrätetään uudelleen rakennuksen lämmitysenergiaksi ja näin kaukolämmön ostoenergian määrä pienenee. PILP -järjestelmällä varustetussa rakennuksessa on syytä seurata energian talteenottoa ja valvoa sen toimintaa.

Kulutuksen seuranta (lämpö, vesi ja sähkö)

Rakennuksen energian kulutusta on jatkuvasti seurattava ja verrattava. Vertailua on tapahduttava vastaaviin rakennuksiin, mutta myös rakennuksen ominaiskulutukseen.