Kunnossapitotarveselvitys on hallituksen näkemys taloyhtiön tulevista remonteista seuraavan viiden vuoden ajalle. Laki edellyttää, että kunnossapitotarveselvitys on laadittava kirjallisesti ja esitettävä vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Selvityksestä tulee käydä ilmi sellaiset tarpeelliseksi tulevat remontit, jotka vaikuttavat olennaisesti osakehuoneiston käyttöön, yhtiövastikkeeseen tai huoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.

Käytännössä kunnossapitotarveselvitys on listaus kiinteistöön kohdistuvista kunnossapito- ja korjaustoimista.

Laissa ei ole tarkempia määreitä sisältöön tai laatimistapaan. Riittää, että selvitys on kirjallinen ja käydään läpi vuosittain yhtiökokouksessa. Onkin suositeltavaa listata hyvin matalalla kynnyksellä remontteja. On myös täysin mahdollista, että hyvin hoidetussa kiinteistössä ei ole näköpiirissä kunnossapitotarpeita seuraavalle viidelle vuodelle.

Hallitus voi laatia kunnossapitoselvityksen itse tai käyttää laatimiseen asiantuntijaa. Usein kunnossapitotarveselvityksen pohjana käytetään esimerkiksi kuntotutkimusta tai kuntoarviota ja siihen liitettyä PTS:ää eli pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelmaa. 

Kunnossapitotarveselvitys ei ota kantaa remontin päätöksentekoon

Kunnossapitotarveselvityksen perusteella ei kuitenkaan tehdä päätöksiä varsinaisten korjaushankkeiden käynnistämisestä. Jokainen remontti päätetään erikseen myöhemmin yhtiökokouksissa. Remonttien sisältöä voidaan käsitellä tarkemmin hankesuunnittelussa.

On myös tärkeää muistaa, että kunnossapitotarveselvitykseen kirjoitetaan tulevat kunnossapito- ja korjaustoimet, ei ”tulemattomia” remontteja tai muita arvioita remonttien tarpeellisuudesta tai ”tarpeettomuudesta”. Virheellinen kunnossapitotarveselvityksen laadinta voi tulla kalliiksi taloyhtiölle. Laadinnan tulee olla huolellisesti tehty.

Kunnossapitotarveselvityksen tavoitteena on lisätä suunnitelmallisuutta kiinteistön tai taloyhtiön korjaustarpeisiin. Ennakointi auttaa kiinteistön arvon säilyttämisessä ja kasvattamisessa. Kun tulevien remonttien kustannukset ovat hyvissä ajoin tiedossa ja remonttien vaikutus vastikkeisiin on huomioitu, taloyhtiön talous on varmalla pohjalla ja kukapa ei haluaisi asua ”hyvässä taloyhtiössä”.

Nykyinen lakisääteinen viisivuotissuunnittelu on kuitenkin lyhytjänteistä. Kiinteistön arvo säilyy parhaiten, kun korjaus- ja kunnossapitotarpeita seurataan pitkällä aikavälillä. Näin vältetään korjausvelan syntyminen. Rakennuksen kaikilla osilla on oma tekninen käyttöikänsä. Remontit harvoin tulevat yllätyksenä, sillä käyttöiän perusteella pystytään ennustamaan korjaustarpeiden ajankohta ja jopa alustava kustannusarvio.

Viisi tai kymmenen vuotta jää kuitenkin suhteellisen lyhyen ajan suunnitelmaksi, kun ajatellaan, että taloyhtiön hintavimmat remontit, putkiremontti ja julkisivuremontti ajoittuvat taloyhtiön elinkaarella 20 – 60 vuoden välein. Miten voi varautua vastikkeen nousuun hyvissä ajoin, jos tieto julkisivuremontista tulee vain viisi vuotta ennen julkisivuremonttia? Ei mitenkään. Kunnossapitotarveselvitys olisikin järkevää suunnitella 50 tai 100 vuoden jänteellä. Näin taloyhtiön hallituksella on riittävästi aikaa suunnitella ja kilpailuttaa korjaushankkeet ja vaikutus vastikkeeseen ei muistuta vuoristorataa.

Kunnossapitotarveselvitys ja usein kysytyt kysymykset

Onko kunnossapitotarveselvitykselle jokin malli?

Kunnossapitotarveselvitykselle ei ole lain puolesta mitään määrämuotoa. Selvitys voi olla vapaamuotoinen.

Missä kunnossapitotarveselvitys käydään läpi?

Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittää vuosittain, varsinaisessa yhtiökokouksessa, kirjallisen selvityksen kiinteistön kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden osalta.

Mitkä ovat kunnossapitotarveselvityksen hyödyt?

Kunnossapitotarveselvityksessä listataan tulevat korjaustarpeet. Näin taloyhtiö voi varautua hyvissä ajoin tuleviin korjaushankkeisiin ja välttää korjausvelan kasvamista.

Miten PTS liittyy kunnossapitotarveselvitykseen?

Kunnossapitotarveselvityksen ja kunnossapitosuunnitelman eli PTS:n erona ovat kustannukset. Kunnossapitotarveselvitystä voidaan hyödyntää kunnossapitosuunnitelman pohjana. Kunnossapitosuunnitelma sisältää yleensä kustannusarviot tuleville korjaushankkeille.

Mistä saan kunnossapitotarveselvitystä varten pohjan?

Kunnossapitotarveselvitys on vapaamuotoinen. Saat ladattua mallipohjan alta.

Jäikö sinulla kysyttävää kunnossapitotarveselvityksestä? Jätä kommenttisi alle, niin vastaamme mielellämme.

Leave a Reply