Salaojajärjestelmä on yleensä rakennuksen ulkopuolella, maaperässä sijaitseva maapohjaa kuivaava järjestelmä. Sadevesi- ja salaojajärjestelmän tarkoitus on estää rakenteiden kosteusvauriot. Sademäärät ovat lisääntyneet Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana ja salaojajärjestelmän rooli on korostunut. Aiemmin kuivana pysyneet perustukset ovat uuden haasteen edessä. Perustusten kastuessa kosteus pääsee alapohjaan ja sitä kautta rakennukseen.

Miten salaojajärjestelmä toimii?

Salaojaputkissa on reikiä, jotta putki kerää maapohjaan imeytyneet vedet rakennuksen ympäriltä kuivaten maaperää. Salaojaputket asennetaan rakennuksen ympäri pienellä kaadolla, jolloin vesi kulkeutuu painovoimaisesti haluttuun suuntaan eli poispäin rakennuksesta. Salaojajärjestelmässä ei kuulu olla vettä, mutta sen ei kuitenkaan kuulu olla kuivakaan.

Toimiva salaojajärjestelmä estää kellareiden tulvimiset ja lammikot pihalla. Rakennukset kuivatusrakenteet koostuvat salaojaputkistosta, salaojakaivosta, sadevesiputkistosta, rännikaivoista ja perusvesikaivosta. Perusvesikaivo kerää kaikki vedet yhteen. Toimiva salaojajärjestelmä pidentää rakennuksen käyttöikää jopa vuosikymmenillä. Voidaankin sanoa, että toimiva salaojajärjestelmä on terveen rakennuksen perusta.

Toimimaton salaojajärjestelmä edesauttaa kiinteistön ongelmien syntymisessä. Syitä on tukkeutumisen lisäksi huollon laiminlyönti tai väärin asennettu salaojajärjestelmä. Salaojat tulisi tutkia viiden tai vähintään kymmenen vuoden välein, sillä salaojat tukkeutuvat helposti. Kasvien juuret, roskat ja maa-aines aiheuttavat tukoksia putkistoon. Huonosti toimivan tai puutteellisen salaojituksen tunnistaa kellariin keväisin kerääntyvästä vedestä, rossipohjan ryömintätilaan nousevasta kosteudesta tai sade- ja sulamisaikana kivijalasta, joka on märkä.

Kiinteistöliiton mukaan syksy on hyvää aikaa salaojajärjestelmän tarkistamiseksi. ”Syksyn ulkotöihin kuuluu taloyhtiössä myös salaojajärjestelmien tarkastus. Niiden lisäksi on hyvä katsastaa myös rännien, kattokaivojen sekä räystäskourujen kunto. Puhdistustoimet kannattaa tehdä vasta lehtien pudottua, mutta ennen pakkasia.”

Vanhat ja uudet salaojajärjestelmät

80 -luvulla ja aiemmin oli hyvin tyypillistä jättää sadevesijärjestelmä toteuttamatta. Betonikouruilla on saatettu ohjata vettä joitain metrejä kauemmaksi rakennuksesta, mutta tämä ei kuitenkaan riitä. Vesi ei ehdi haihtua ja pääsee rasittamaan perustusta.

Mistä vanhan ja uuden järjestelmän tunnistaa? Mikäli rakennuksen kulmista löytyy kaivonkansi, on salaojat todennäköisesti toteutettu nykyaikaisella menetelmällä. Jos nurkista ei löydy kaivonkansia, ei salaojajärjestelmää ole todennäköisesti voitu huoltaa. Tällöin on suositeltavaa tehdä salaojajärjestelmän kuntotutkimus. Tutkimuksen perusteella selvitetään salaojien nykyinen kunto ja korjaussuunnitelmien tarve tai salaojien puuttuessa laaditaan ensin salaojasuunnitelmat.

Jos rakennus halutaan pitää asumiskunnossa vielä parin kymmenen vuodenkin kuluttua, puutteelliset salaojitukset on korvattava uusilla ja vanhat salaojitukset huollettava ja tarvittaessa korjattava. Useimmat kiinteistön omistajat ja taloyhtiön osakkaat haluavat!