Taloyhtiön yleisimmät remontit ovat putkiremontti, julkisivuremontti, kattoremontti, ikkunaremontti, parvekeremontti ja hissiremontti. Remonttien kustannukset vaihtelevat ja hintaan vaikuttaa sijainti, toteutustapa ja remontin laajuus. Rakennuksen laitteilla, järjestelmillä ja rakenteilla on tekninen käyttöikänsä. Kun käyttöikä on tullut tiensä päähän, laite, rakenne tai järjestelmä on korvattava uudella tai korjattava.

Taloyhtiön remontit jaotellaan pääsääntöisesti kahteen ryhmään: peruskorjauksiin ja perusparannuksiin. Peruskorjauksessa olemassa olevat rakenteet, laitteet ja järjestelmät korjataan tai korvataan uusilla. Perusparannus nostaa tai parantaa olemassa olevaa laatutasoa. Hissin rakentaminen hissittömään rakennukseen on hyvä esimerkki perusparannuksesta.

Suunnitelmallisella kunnossapidolla varmistetaan, että kiinteistön korjaustarpeet eivät pääse yllättämään.

Asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiöt suunnittelemaan tulevia korjaustarpeitaan ja käymään nämä läpi vuosittain yhtiökokouksessa. Tätä selvitystä kutsutaan nimellä kunnossapitotarveselvitys. Se on taloyhtiön hallituksen kirjallinen arvio tulevista remonteista. Hyvin hoidetussa taloyhtiössä kunnossapitotarveselvitys on aina ajantasalla. Kunnossapitotarveselvityksen perusteella ei tehdä päätöksiä korjaushankkeiden käynnistämisestä, vaan selvityksen tarkoitus on tiedostaa tulevat korjaushankkeet ja niiden kustannukset ja auttaa kiinteistön omistajia, taloyhtiöitä, suunnittelemaan tulevaisuuttaan järkevästi.

Taloyhtiön yleisimmät remontit käydään läpi lyhyesti seuraavaksi:

Putkiremontti

Linjasaneeraus, tuttavallisemmin putkiremontti, on ajankohtainen keskimäärin 50 vuoden välein. 50 vuotta on keskiarvo. Putkien kesto on yksilöllistä. Putkiremontin kustannukset vaihtelevat 450 – 2000 euron välillä per neliö. Haarukka on reipas, koska putkiremontin sisältö vaihtelee suuresti. Usein putkiremotin yhteydessä uusitaan myös sähköt. Putkiremonttien vertailu onkin hankalaa juuri siitä syystä, että jokainen remontti ja kiinteistö on erilainen. Jokainen kiinteistön omistaja päättää putkiremontin sisällöstä. Putkiremontin toteutuksia on myös erilaisia. On tärkeää ymmärtää, mitä putkiremontissa remontoidaan. Putkien pinnoittaminen, sukittaminen tai sujuttaminen ei ole sama asia kuin täysin uusi putki. Kannattaa myös tarkistaa, mitä oma vakuutusyhtiö käsittää uusilla putkilla. Näillä edellä mainituilla uusilla tekniikoilla kyllä saadaan lisää käyttöikää vanhoille putkille ja jossain tapauksessa osa remonteista voidaan siirtää pidemmälle. Kaikkia putkia ei kuitenkaan pysty sukittamaan, pinnoittamaan tai sujuttamaan, jolloin edessä on niin kutsuttu perinteinen putkiremontti.

Julkisivuremontti

Julkisivuremontti tarkoittaa rakennuksen julkisivujen remontointia. Julkisivuremonttiin voidaan katsoa kuuluvaksi myös ikkuna- ja parvekeremontti, mutta useimmiten julkisivuremontissa remontoidaan rakennuksen ulkoseinät. Julkisivuremontti on ajankohtainen 20 – 50 vuoden välein. Hajontaa on paljon, sillä julkisivumateriaaleja on erilaisia ja näiden käyttöikä vaihtelee. Julkisivu voi myös koostua useammasta materiaalista. Julkisivuremontti maksaa keskimäärin 150 – 500€/m2. Teettämällä julkisivun kuntotutkimuksen voi varautua julkisivuremonttiin hyvissä ajoin.

Kattoremontti

Erilaisia kattojen rakennusmateriaaleja ovat tiili-, bitumi- ja peltikatto. Katon malleja on myös erilaisia: tasa-, pulpetti- ja harjakatto. Bitumikatto eli huopakatto kestää noin 20 – 30 vuotta. Peltikaton ja tiilikatteen keskimääräinen tekninen käyttöikä on pidempi, noin 50 vuotta. Kattoremontin kustannukset ovat noin 40 – 80 €/m2.

Parvekeremontti

Parvekeremontti voidaan toteuttaa osana julkisivuremonttia tai täysin omana remonttinaan. Parvekeremontin kustannukset riippuvat siitä, miten parvekkeet on ajateltu remontoida. Suomessa parvekkeet ovat alttiita säälle. Ulokeparvekkeet eli parvekkeet, jotka tulevat esiin julkisivusta vaativat useammin remonttia kuin sisäänvedetyt parvekkeet. Parvekelaseilla saadaan usein lisättyä parvekkeiden käyttöikää. Parvekkeet kestävät noin 20 -50 vuotta ja remontin kustannukset ovat 50 – 200 euron välillä per neliö.

Ikkunaremontti

Ikkunoita on puisia, puualumiinisia ja metallisia. Ikkunoiden käyttöikä riippuu ikkunoiden materiaalista. Puukarmiset ikkunat kestävät lähemmäs 30 vuotta, joskus pidempäänkin, alumiiniset kestävät 50 vuotta. Kustannukset ovat keskimäärin 50 – 120€/m2. Puuikkunan ja puualumiini-ikkunan erottaa ikkunan pokista. Puualumiinisissa ikkunoissa karmit ovat alumiinia, puuikkunoissa karmit ovat puuta. Ikkunaremontti voidaan toteuttaa osana julkisivuremonttia tai erillisenä hankkeena. Yleensä ikkunat vaihdetaan uusiin ikkunaremontin yhteydessä, sillä ikkunoiden ääni- ja lämpöeristystä parannetaan samassa yhteydessä. Ikkunaremontti tuo myös kustannussäästöjä energiatehokkuuden kannalta.

Hissiremontti

Hissiremontti voi käytännössä tarkoittaa hissin modernisointia, hissin korjaamista tai kokonaan uuden hissin rakentamista. Hissin käyttöikä vaihtelee todella paljon. Vuosisadan alun mekaaniset hissit kestävät aikaa paremmin kuin 70 -luvun jälkeen rakennetut uudemmat hissit. Nykyajan hisseissä on paljon elektroniikkaa, joka vanhenee jo 20 vuodessa. Käytännössä hissiremontti osuu nyt suureen osaan suomalaisista kiinteistöistä ja buumi kestää kymmenestä kahteenkymmeneen vuoteen. Hissin modernisoinnin kustannus liikkuu 50 000 – 90 000 euron paikkeilla per hissi. Uuden hissin rakentaminen on noin 125 000 – 200 000 euroa, per hissi.

Ennakoi taloyhtiön tulevat korjaukset

Edellä mainitut remontit ovat taloyhtiön yleisimmät remontit. Toki kiinteistössä on muitakin remontteja. Taloyhtiön tulevia remontteja ja korjaustarpeita voi myös arvioida itse Arvonosturilla. Arvonosturista saat myös vuosittaisen kunnossapitotarveselvityksen, joka onkin kätevä työkalu taloyhtiön korjaustarpeiden ennakoinnissa. Arvonosturin avulla saat myös alustavan korjaussuunnitelman taloyhtiösi käyttöön ja voitte varautua remontin aiheuttamiin kustannuksiin hyvissä ajoin.

Remonttien oikea ajoitus on suunnitelmallista kiinteistönpitoa. Korjaushankkeet tulisi ajoittaa siten, että kustannukset jakautuvat riittävän pitkälle aikavälille ja että samaan aikaan ei tehdä useita hinnakkaita remontteja. Jos taloyhtiö on laiminlyönyt kiinteistön kunnossapitoa siirtämällä remontteja tietoisesti hamaan tulevaisuuteen, korjausvelka on kasvanut. Korjausvelan määrä voi vaikuttaa taloyhtiön rahoitukseen negatiivisesti. Huolehtimalla kiinteistösi kunnossa huolehdit myös omaisuutesi arvosta ja parhaassa tapauksessa omaisuutesi arvon kasvattamisesta.